Oppimisen iloa Jyväskylän vierailulla

Jyväskylän reissun kantava teema oli Oppimisen ilo -ryhmällä luovuus sen eri ulottuvuuksissa.

Ensimmäinen vierailukohde torstaina 3.10. oli Palokan koulukeskus Palokassa. Elokuussa 2012 käyttöön otetussa uudessa koulukeskuksessa toimivat Palokan koulun vuosiluokat 1-9, aluekirjasto, valmistuskeittiö ja kansalaisopiston tiloja sekä liikuntahalli. Tilat olivat käytössä aamusta iltayhteentoista ja eri toimijat olivat sulassa sovussa keskenään. Opettajat saattoivat opettaa sekä kansalaisopistossa että peruskoulussa saman viran toimin. Opettajanhuone oli yhteisessä käytössä. Lukuvuonna 2013–2014 koulussa oli yhteensä 453 oppilasta ja noin 40 opettajaa.

Kuva: Peruskoulun puolen välituntitoimintaa uudessa liikuntasalissa.

Katselimme koulukeskuksen tilat läpi kansalaisopiston musiikin suunnittelijaopettajan kanssa ja opettajanhuoneessa keskustelimme peruskoulun rehtorin kanssa. Kumpikin taho vakuutti yhteistyön olevan antoisaa ja luovan synergiaetuja sekä tilojen maksimaalisen hyötykäytön, opettajien opetusvelvollisuuden täyttymisen suhteen opiskelijoiden innostumisen suhteen kansalaisopiston toimintaa ajatellen. Täällä oli luovasti osattu yhdistää toimintoja, samalla varmasti pystytään säästämään joissakin kustannuksissa. Ainakin näin hienoa rakennusta on helppo perustella sen käyttöasteella. Saimme myös uusia ajatuksia välituntien tarjoamista mahdollisuuksista eri-ikäisille oppilaille ja ns. harrastusvälituntien käytöstä.

Lisätietoja Palokan koulusta: http://peda.net/veraja/jyvaskyla/palokankoulu



Kuva: Kansalaisopiston uusi musiikkistudio,
jonka toisella puolella oli kaksi peruskoulun oppilasta välituntiharjoittelemassa.

 

Toinen vierailukohteemme oli Jyväskylän yliopiston Agorassa järjestetty "Varhaiskasvatus ja luovuus" -seminaari. Seminaari oli osa Creanet- verkostohanketta (Comenius-hanke), jossa selvitettiin lastentarhanopettajien näkökulmia luovuuteen Euroopan Unionin eri jäsenmaissa. Suomessa oltiin tutkittu sitä, miten nähtiin erilaisten tekijöiden päiväkotiympäristössä lisäävän ja haittaavan luovuutta. Lisäksi hankkeessa etsittiin hyviä käytänteitä. Luovuutta edistivät kuvataiteeet, estetiikka, sadut, dramatisointi, taiteellisuus, kokeelliset ja loogiset haasteet, lasten omat kysymykset, sallivuus, vapaa tahto, aktiivinen kannustus ja lapsilähtöisyys. Luovuutta estivät aikuisjohtoisuus, säännöt, rajoitukset, kaavat, ”oikeanlaiset” tuotokset, rutiinit, tiukka aikataulu, testit ja mittaaminen. Luovat kontekstit tarvitsivat mahdollisuuden tutkia ja kokeilla, ajallista joustavuutta, yhteistoiminnallisuutta, erilaisia symbolisia kieliä, mielikuvituksen ruokkimista sekä aikuisen rooli oli tärkeä prosessia ohjatessa. Seminaarissa painotettiin sitä, että tärkeintä on prosessi ja sen eri muodot, eikä niinkään itse tuotos.

Toinen luento käsitteli lasten osallisuutta luovuutta tukevassa pedagogiikassa. Näkökulma luovuuteen oli enemmän lapsilähtöinen ja tunneperäinen, mutta tieteellinen. Luento oli keskustelevan hermeneuttinen. Luennolla tutustuttiin eri päiväkodeista ja esikouluista kerättyihin tapauksiin, joita myös yhdessä analysoitiin ja selvitettiin miten ja minkäasteista luovuutta lapset olivat saaneet toteuttaa. Luento herätteli osallistujia huomaamaan miten yksinkertaisilla asioilla voidaan normaalielämässä tukea lasten luovuutta. Kolmas luento käsitteli tietokoneiden käyttöä esikouluissa ja sitä, voidaanko lapsen luovuutta tukea myös tietokonepelein. Tämä aihe kiinnosti useita paikallisia päiväkodin opettajia, jotka olivat saaneet myös hankkeeseen liittyen ilmaisia tietokoneita ja ipadeja opetuskäyttöön.

 
Lisätietoja hankkeesta ja seminaarista: www.creativityinpreschool.eu

Sivujen kautta voi tutustua kahteen aihetta käsittelevään e-kirjaan: "Providing Creative Contexts Educational on Creativity in European Pre-School" ja " Creativity in Pre-School Education"

  

Kuva: Agora Jyväskylän yliopistolla.

Torstain kolmantena vierailukohteena meillä oli Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo. Museo toimii Keski-Suomen alueen maakuntamuseona sekä Jyväskylän kaupunginmuseona. Näyttelyiden lisäksi Keski-Suomen museo harjoittaa alansa tutkimusta, tallentamista, opetusta ja huolehtii muun muassa rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön tutkimisesta ja inventoinneista. Keskustelimme museon suunnittelijalehtorin kanssa museon pedagogiikasta ja yhteistyöstä alueen koulujen kanssa. Saimme tietää, että Keski-Suomen museon opetustoimintaan kuuluvat vuorovaikutteiset opintokäynnit, esitelmät, luennot, näyttelyt ja niiden esittelyt, työpajat, oma opetusmateriaali, julkaisut ja erilaiset tapahtumat. Yhteistyö koulujen kanssa on tärkeää, ja museo olisi valmis tekemään vielä enemmän yhteistyötä. Museo koki, että koulujen tiukat aikataulut asettavat valitettavasti rajan yhteistyölle, jota voidaan tehdä. Viime aikojen yhteistyöstä mainittakoon prosessidraama yläkoulujen kanssa. Tällöin oppilaat saavat etukäteen roolit ja itse draama voidaan työstää historiallisessa museomiljöössä eli vanhassa rakennuksessa. Toinen suosittu yhteistyömuoto oli erilaiset työpajat, joita järjestetään säännöllisesti.

 

 

Kuva: Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo on osa Jyväskylän kaupungin kompassia eli kaupungin kulttuuriopetussuunnitelmaa. Tässä ovat mukana laajasti kulttuurin ja taiteen eri osa-alueet ja toimintaa on suunnattu jokaiselle perusopetusluokalle.  



Kuva: Kulttuurikompassin kulttuurin osa-alueet

Lisätietoja museosta: http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo

Lisätietoja kompassista: http://www.jyvaskyla.fi/opetus/kompassi
Minikompassi eli tiivistetty kulttuuriopetussuunnitelmaopas http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/46434_minikompassi_2011-12.pdf

- - - - - -

Torstai-illan vietimme sulatellen uutta oppimaamme

ja kokemaamme sekä nauttien kollegiaalisesta yhteistyöstä.

- - - - - -



Perjantai-aamun vierailukohteena meillä oli Eino Roiha -instituutti. Eino Roiha -instituutti on Suomessa ainoa taho, mikä valmistaa tällä hetkellä musiikkiterapeutteja. Vaikka yliopistossa voi opiskella musiikkiterapiaa niin he eivät kuitenkaan voi toimia terapeutteina, koska se edellyttää paljon käytännön harjoittelua, mitä voidaan tehdä vain Eino Roiha -instituutissa. Musiikkiterapeutin koulutus maksaa tällä hetkellä n. 5000 euroa/vuosi eli n. 15 tuhatta. Opiskelu kustannetaan itse. Musiikkiterapeutin koulutus oli erittäin suosittu ja hakijoita oli runsaasti enemmän kuin sisäänotettuja.

Eino Roiha instituutti on mukana myös monissa muissa musiikkia, luovuutta ja terapiaa sivuavissa hankkeissa kuten tanssiterapiassa ja sanallistamisen luovuusterapiassa. Eino Roiha -instituutti on myös mukana kirjallisuusterapian opintojen tukemisessa. Saimme osallistua perjantaina kirjallisuusterapialuennolle ja oppia hieman tästä Suomessa melko uudesta terapianlajista.

Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtaja esitteli meille laajasti instituutin toimintaa. Saimme tutustua erilaisiin toimitiloihin ja myös hieman itse kokeilla musiikkiterapiaa sekä pohtia mitä se käytännössä on. Pilvi Nilsson on alla olevissa kuvissa matalaäänitaajuus -tuolissa rentoutumassa sekä testaamassa musiikkiterapiaa Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtajan kanssa. Keskustelimme myös mahdollisuuksista käyttää musiikkiterapiaa kouluissa ja toiminnanjohtajan mielestä erilaiset musiikin avulla tehtävät rentoutumisharjoitukset ja mielleyhtymäharjoitukset olivat erinomaisia tapoja rentouttaa oppilaita ja tarjota heille mahdollisuuksia musiikin luovaan käyttöön oppimisessa.

 

Kuva: Pilvi Nolsson matalaäänitaajuus-tuolissa tstaamassa musiikkiterapiaa
Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtajan ohjatessa tuolin toimintaa.

 

Pilvi Nilsson matalaäänitaajuus -tuolissa testaamassa musiikkiterapiaa Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtajan ohjatessa tuolin toimintaa

Lisätietoja: Eino Roiha -säätiö: http://www.ers.fi/
Kirjallisuusterapia: http://www.kirjallisuusterapia.net/
Musiikkiterapia: http://www.musiikkiterapia.net/
Tanssiterapia: http://www.tanssiterapia.net/