Oppimisen
iloa Jyväskylän vierailulla
Jyväskylän
reissun kantava teema oli Oppimisen ilo -ryhmällä luovuus sen eri ulottuvuuksissa.
Ensimmäinen
vierailukohde torstaina 3.10. oli Palokan
koulukeskus Palokassa. Elokuussa 2012 käyttöön otetussa uudessa
koulukeskuksessa toimivat Palokan koulun vuosiluokat 1-9, aluekirjasto,
valmistuskeittiö ja kansalaisopiston tiloja sekä liikuntahalli. Tilat olivat
käytössä aamusta iltayhteentoista ja eri toimijat olivat sulassa sovussa
keskenään. Opettajat saattoivat opettaa sekä kansalaisopistossa että
peruskoulussa saman viran toimin. Opettajanhuone oli yhteisessä käytössä. Lukuvuonna
2013–2014 koulussa oli yhteensä 453 oppilasta ja noin 40 opettajaa.
 |
| Kuva: Peruskoulun puolen välituntitoimintaa uudessa liikuntasalissa. |
Katselimme
koulukeskuksen tilat läpi kansalaisopiston musiikin suunnittelijaopettajan
kanssa ja opettajanhuoneessa keskustelimme peruskoulun rehtorin kanssa.
Kumpikin taho vakuutti yhteistyön olevan antoisaa ja luovan synergiaetuja sekä
tilojen maksimaalisen hyötykäytön, opettajien opetusvelvollisuuden täyttymisen
suhteen opiskelijoiden innostumisen suhteen kansalaisopiston toimintaa
ajatellen. Täällä oli luovasti osattu yhdistää toimintoja, samalla varmasti
pystytään säästämään joissakin kustannuksissa. Ainakin näin hienoa rakennusta
on helppo perustella sen käyttöasteella. Saimme myös uusia ajatuksia
välituntien tarjoamista mahdollisuuksista eri-ikäisille oppilaille ja ns.
harrastusvälituntien käytöstä.
Lisätietoja Palokan koulusta: http://peda.net/veraja/jyvaskyla/palokankoulu
 |
Kuva: Kansalaisopiston uusi musiikkistudio,
jonka toisella puolella oli kaksi peruskoulun oppilasta välituntiharjoittelemassa. |
Toinen
vierailukohteemme oli Jyväskylän yliopiston Agorassa järjestetty "Varhaiskasvatus ja luovuus" -seminaari.
Seminaari oli osa Creanet- verkostohanketta (Comenius-hanke), jossa selvitettiin
lastentarhanopettajien näkökulmia luovuuteen Euroopan Unionin eri jäsenmaissa.
Suomessa oltiin tutkittu sitä, miten nähtiin erilaisten tekijöiden
päiväkotiympäristössä lisäävän ja haittaavan luovuutta. Lisäksi hankkeessa
etsittiin hyviä käytänteitä. Luovuutta edistivät kuvataiteeet, estetiikka,
sadut, dramatisointi, taiteellisuus, kokeelliset ja loogiset haasteet, lasten
omat kysymykset, sallivuus, vapaa tahto, aktiivinen kannustus ja
lapsilähtöisyys. Luovuutta estivät aikuisjohtoisuus, säännöt, rajoitukset,
kaavat, ”oikeanlaiset” tuotokset, rutiinit, tiukka aikataulu, testit ja mittaaminen.
Luovat kontekstit tarvitsivat mahdollisuuden tutkia ja kokeilla, ajallista
joustavuutta, yhteistoiminnallisuutta, erilaisia symbolisia kieliä,
mielikuvituksen ruokkimista sekä aikuisen rooli oli tärkeä prosessia ohjatessa.
Seminaarissa painotettiin sitä, että tärkeintä on prosessi ja sen eri muodot,
eikä niinkään itse tuotos.
Toinen
luento käsitteli lasten osallisuutta luovuutta tukevassa pedagogiikassa.
Näkökulma luovuuteen oli enemmän lapsilähtöinen ja tunneperäinen, mutta
tieteellinen. Luento oli keskustelevan hermeneuttinen. Luennolla tutustuttiin
eri päiväkodeista ja esikouluista kerättyihin tapauksiin, joita myös yhdessä
analysoitiin ja selvitettiin miten ja minkäasteista luovuutta lapset olivat
saaneet toteuttaa. Luento herätteli osallistujia huomaamaan miten
yksinkertaisilla asioilla voidaan normaalielämässä tukea lasten luovuutta.
Kolmas luento käsitteli tietokoneiden käyttöä esikouluissa ja sitä, voidaanko
lapsen luovuutta tukea myös tietokonepelein. Tämä aihe kiinnosti useita
paikallisia päiväkodin opettajia, jotka olivat saaneet myös hankkeeseen
liittyen ilmaisia tietokoneita ja ipadeja opetuskäyttöön.
Lisätietoja hankkeesta ja seminaarista: www.creativityinpreschool.eu
Sivujen
kautta voi tutustua kahteen aihetta käsittelevään e-kirjaan: "Providing
Creative Contexts Educational on Creativity in European Pre-School" ja
" Creativity in Pre-School Education"
 |
| Kuva: Agora Jyväskylän yliopistolla. |
Torstain
kolmantena vierailukohteena meillä oli Keski-Suomen
museo. Keski-Suomen
museo on kulttuurihistoriallinen museo. Museo toimii Keski-Suomen alueen
maakuntamuseona sekä Jyväskylän kaupunginmuseona. Näyttelyiden lisäksi
Keski-Suomen museo harjoittaa alansa tutkimusta, tallentamista, opetusta ja
huolehtii muun muassa rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön tutkimisesta ja
inventoinneista. Keskustelimme museon suunnittelijalehtorin kanssa museon
pedagogiikasta ja yhteistyöstä alueen koulujen kanssa. Saimme tietää, että
Keski-Suomen museon opetustoimintaan kuuluvat vuorovaikutteiset opintokäynnit,
esitelmät, luennot, näyttelyt ja niiden esittelyt, työpajat, oma
opetusmateriaali, julkaisut ja erilaiset tapahtumat. Yhteistyö koulujen kanssa
on tärkeää, ja museo olisi valmis tekemään vielä enemmän yhteistyötä. Museo
koki, että koulujen tiukat aikataulut asettavat valitettavasti rajan
yhteistyölle, jota voidaan tehdä. Viime aikojen yhteistyöstä mainittakoon
prosessidraama yläkoulujen kanssa. Tällöin oppilaat saavat etukäteen roolit ja
itse draama voidaan työstää historiallisessa museomiljöössä eli vanhassa
rakennuksessa. Toinen suosittu yhteistyömuoto oli erilaiset työpajat, joita
järjestetään säännöllisesti.
 |
| Kuva: Keski-Suomen museo |
Keski-Suomen
museo on osa Jyväskylän kaupungin kompassia eli kaupungin
kulttuuriopetussuunnitelmaa. Tässä ovat mukana laajasti kulttuurin ja taiteen
eri osa-alueet ja toimintaa on suunnattu jokaiselle perusopetusluokalle.
 |
Kuva: Kulttuurikompassin kulttuurin osa-alueet |
Lisätietoja
kompassista: http://www.jyvaskyla.fi/opetus/kompassi
Minikompassi
eli tiivistetty kulttuuriopetussuunnitelmaopas http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/46434_minikompassi_2011-12.pdf
- - - - - -
Torstai-illan
vietimme sulatellen uutta oppimaamme
ja kokemaamme sekä nauttien
kollegiaalisesta yhteistyöstä.
- - - - - -
Perjantai-aamun
vierailukohteena meillä oli Eino
Roiha -instituutti. Eino Roiha -instituutti on Suomessa ainoa taho,
mikä valmistaa tällä hetkellä musiikkiterapeutteja. Vaikka yliopistossa voi
opiskella musiikkiterapiaa niin he eivät kuitenkaan voi toimia terapeutteina,
koska se edellyttää paljon käytännön harjoittelua, mitä voidaan tehdä vain Eino
Roiha -instituutissa. Musiikkiterapeutin koulutus maksaa tällä hetkellä n. 5000
euroa/vuosi eli n. 15 tuhatta. Opiskelu kustannetaan itse. Musiikkiterapeutin
koulutus oli erittäin suosittu ja hakijoita oli runsaasti enemmän kuin
sisäänotettuja.
Eino
Roiha instituutti on mukana myös monissa muissa musiikkia, luovuutta ja
terapiaa sivuavissa hankkeissa kuten tanssiterapiassa ja sanallistamisen
luovuusterapiassa. Eino Roiha -instituutti on myös mukana kirjallisuusterapian
opintojen tukemisessa. Saimme osallistua perjantaina
kirjallisuusterapialuennolle ja oppia hieman tästä Suomessa melko uudesta
terapianlajista.
Eino
Roiha -instituutin toiminnanjohtaja esitteli meille laajasti instituutin
toimintaa. Saimme tutustua erilaisiin toimitiloihin ja myös hieman itse
kokeilla musiikkiterapiaa sekä pohtia mitä se käytännössä on. Pilvi Nilsson on
alla olevissa kuvissa matalaäänitaajuus -tuolissa rentoutumassa sekä
testaamassa musiikkiterapiaa Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtajan kanssa.
Keskustelimme myös mahdollisuuksista käyttää musiikkiterapiaa kouluissa ja
toiminnanjohtajan mielestä erilaiset musiikin avulla tehtävät
rentoutumisharjoitukset ja mielleyhtymäharjoitukset olivat erinomaisia tapoja
rentouttaa oppilaita ja tarjota heille mahdollisuuksia musiikin luovaan
käyttöön oppimisessa.
 |
Kuva: Pilvi Nolsson matalaäänitaajuus-tuolissa tstaamassa musiikkiterapiaa
Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtajan ohjatessa tuolin toimintaa. |
Pilvi
Nilsson matalaäänitaajuus -tuolissa testaamassa musiikkiterapiaa Eino Roiha -instituutin
toiminnanjohtajan ohjatessa tuolin toimintaa
