18.4 klo 10.15–11.45
Oulu-opisto
Oulu-opisto
on Oulun kaupungin omistama ja ylläpitämä yleissivistävä aikuisoppilaitos,
jossa voivat myös lapset ja nuoret opiskella ja harrastaa. Opisto on osa
opetustointa ja opetuslautakunnan alainen. Opetuslautakunta hyväksyy vuosittain
opetussuunnitelman ja talousarvion. Oulu-opisto sijaitsee Pohjankartano-monitoimitalossa,
jossa toimii myös musiikkiin suuntautunut peruskoulu. Peruskoulun oppilaista
puolet on musiikkiluokkalaisia. Myös Madetojan musiikkilukio sijaitsee samassa
rakennuksessa.
Pirjo
tapasi Oulu-opistossa Musiikin päätoimisen opettaja Sirpa Tekoniemen. Hän
esitteli opistoa ja vaihdoimme ajatuksia omista opistoistamme. Puhumista
riitti, koska olen itse musiikin päätoiminen opettaja Kaukametsän opistosta.
Oulu-opistossa on kuntaliitosten myötä 4
päätoimista musiikinopettajaa, näistä kaksi on Oulussa ja kaksi Ylikiimingissä.
Oulussa olevilla musiikinopettajilla on molemmilla hallinnoitavana 26 kurssia
ja noin 2000 tuntia vuodessa. Ylikiimingissä olevilla musiikinopettajilla on
2400-6500 hallinnoitavaa tuntia. Vertailun vuoksi itselläni Kaukametsän
opistossa on n 4500 hallinnoitavaa tuntia (sisältää myös avoimen yliopiston ja
sanataiteen), kurssien lukumäärä tänä vuonna musiikissa Kaukametsän opistossa
on 38. Oulu-opistossa musiikin päätoimiset opettajat keskittyvät vain musiikin
kenttään. Heillä ei ole muilta alueilta hallinnoitavia kursseja. Oulu-opisto
muuttuu syksystä 2014 virallisesti seutuopistoksi. Tämä on aiheuttanut paljon
hallinnollisia kehittämistarpeita, joihin paraillaan etsitään ratkaisuja.
Taustastani johtuen keskityimme Oulu-opiston esittelyssä vain musiikin kentän
läpikäyntiin, mikä auttoi saamaan perspektiiviä omaan työhön. Selkeitä
kehittämisajatuksiakin nousi tästä vierailusta.
18.4. klo 10.30–12.00
Pohjois-Pohjanmaan museo
Pilvi
ja Merja vierailivat Pohjois-Pohjanmaan museolla. Museo on huomioinut kouluyhteistyön
monella tavoin. Opettajien vierailut ovat ilmaisia ja museolta on mahdollisuus
pyytää opastusta. Museon nettisivuilta löytyy myös valmiit tehtävät
kouluvierailuihin niin ala- kuin yläkoulunkin puolelle. Varsinkin vanhan Oulun
pienoismalli ja eri vuosikymmeniin sisustetut huoneet herättivät monia ideoita
elämykselliseen oppimiseen. Alakerran Koiramäki oli ihastuttava ja kuulokkeista
tulevat tarinat avasivat hyvin vanhan ajan suomalaisuutta. Pohdimme mahdollisuutta yhdistää oppiaineita
(historia ja kuvaamataito tai kotitalous) oppimisen elävöittämiseksi. Museopedagogiikka kiinnostaisi enemmänkin ja
myös Kajaanissa museoyhteistyötä voisi miettiä uusin tavoin perinteisten
koululaisvierailujen lisäksi. Museolta mukaan tarttui vanhan ajan postipelejä
kouluun vietäväksi. Oulun museon kotisivut ovat: http://www.ouka.fi/oulu/ppm
18.4 klo 14–16 Kulttuurikeskus
Valve
Vierailimme
koko porukan kanssa Kulttuuritalo Valveessa. Meitä kierrätti ja esitteli taloa ja sen
toimintaa virastomestari Hannu Vornanen. Elokuvakoulun toimintaa meille
esitteli tuottaja Tommi Nevala. Valve on osa Oulun kulttuuritointa. Se on
keskittynyt lasten ja nuorten kulttuuriin. Valveessa toimii elokuvakoulu, sanataidekoulu
ja Konstila (kädentaitoihin, arkkitehtuuriin ja muotoiluun keskittyvä koulutus).
Valve tarjoaa tiloja kulttuuritekijöille, Valve järjestää festivaaleja ja
tapahtumia. Valveessa on erilaisia lasten ja nuortenkulttuurin hankkeita ja
projekteja. Viime vuoden
toimintakertomukseen pääsee tutustumaan osoitteessa http://www.kulttuurivalve.fi/tiedostot/Valve_toimintakertomus_2012_FINAL.pdf. Valveen sivut löytyvät osoitteesta http://www.kulttuurivalve.fi/sivu/fi/.
Valveessa oli todella tekemisen meininkiä ja mielenkiintoista olisi ollut
kuulla enemmän toiminnan käynnistämisestä silloin 90-luvun alussa, että kuinka
monta burnouttia avainihmisillä on ollut ennen kuin toiminta pyörii noin hyvin.
Kumpikaan meille toimintaa esitelleistä henkilöistä ei myöntänyt kuitenkaan sen
kaltaista. On kuitenkin selvää, että näin hienosti toimivan
kulttuurikeskittymän kehittäminen on vaatinut rutkasti työtä. Valve nimenä ei
tarkoita mitään erityistä. Se on mainostoimiston nimikilpailun myötä tullut
nimi ja vastapainona NUKU:lle, joka siis tarkoitti nuorten kulttuuria ja siinä
erityisesti sanataidetta.
Tutustuminen
herätti myös varmasti ajatuksia siitä, miten jatkossa voisi entistä enemmän
hyödyntää perusopetuksen ja vapaan koulutuksen välistä yhteistyötä. Esimerkiksi
Valveen elokuvapaja kiersi säännöllisesti Oulun alueen kunnissa ja tarjosi
koulutusta sekä opettajille että oppilaille. Myös muuta konkreettista
yhteistyötä oli vapaan sivistystyön ja perusopetuksen välillä. Miten sitä voisi
lisätä Kainuussa?
Valveen
kierroksella välittyi suuri tekemällä oppimisen ilo ja mahdollisuus tuoda esiin
omaa taidetta ja osaamista. Koulutyön kannalta kiinnostava oli elokuvakoulu,
jossa varsinkin dokumenttielokuvan tekemistä voisi kokeilla ihan suoraan omaan
opetukseen. Valveelta saimme myös materiaalia omaan kouluun vietäväksi,
musiikkivideoiden tekemisen ohje, jossa oli mukana myös cd-rom aiheesta,
kiinnosti ainakin musiikinopettajaa. Pohdimme samalla dokumenttielokuvan
yhdistämistämistä koulumme uuteen valinnaisaineeseen ja Valveella esilletulevan
oppimisen ilon välittämistä myös kouluihin.
19.4 klo 9–14.30 Oulun
yliopisto; Norssi
Olimme
koko päivän Opettajakoulutuslaitoksen harjoittelukouluissa. Aamupäivän
yläkoulussa ja iltapäivän alakoulussa. Oulun norssia esitteli historia lehtori
ja didaktikkonakin toiminut Jari Honkanen. Harjoitustunnin seuraaminen herätti
omat muistot harjoitteluajasta, mutta suurta pedagogista uudistusta tunti ei
kyllä esitellyt. Toisaalta harjoittelijat olivat ihan harjoittelunsa alussa ja
monenlainen jännitys kyllä kävi ilmi. Ajatuksia ja keskustelua tunnin
seuraaminen ryhmässämme herätti paljonkin. Mielenkiintoista oli didaktiikan
hienoinen muutos omista harjoitteluajoista.
Myös
norssin 75 minuuttia pitkät oppitunnit tuntuivat aika pitkiltä näin
toteutettuina.Pohdimme oppituntien pituuden merkitystä oppiaineen kohdalla ja
huomasimme, että sillä oli sekä negatiivisia että positiivisia puolia. Harjoitustunnin jälkeen Jari Honkanen esitteli
meille oppimispelejä ja verkkopedagogiikan tarjoamia mahdollisuuksia opetuksen
suunnitteluun. Tässä varmasti olisi paljon uutta ja kiinnostavaa tietoa. Aika
jäi vain kovin lyhyeksi, joten vähän pintaa raapaisimme. Honkanen on
toimittanut meille materiaalia peleistä ja verkkopedagogiikasta ja hänen
linkkiensä pohjalta olemme tilanneet ensimmäiset lautapelit Kerhokeskukselta
koulullemme.
Lounaan
jälkeen tutustuimme ala-asteen puolella UBIKO
-hankkeeseen (UBIKO –School unit as an inspiring learning environment Oulu
University Teacher Training School). Ubiko-hankkeen
kotisivut ovat: http://norssiportti.oulu.fi/index.php?7287. Ubikon ideana oli oppilaan oman itsesäätelyn opettaminen jo
oppimisen alusta pitäen. Innostavan opetuksen menetelmät ja koko ympäristö joka
myös materiaalien ja sisustuksen avulla tukee oppimisen iloa ja intoa oppia.
Ubikosolu Norssin alakoulun puolella oli kyllä mykistävä ympäristö. Viiden
luokan yhteinen työskentelytila ja muuntelun mahdollistavat kalusteet näyttivät
upealta. Oppilaiden käytössä oli uusin teknologia, johon kuuluivat I-padit ja
älytaulut. Seurasimme alakoululaisten työskentelyä ja perjantain myöhäisestä
iltapäivästä huolimatta työskentely oli innokasta ja suureksi osaksi
oppilaskeskeistä. Kajaaninkin uutta
koulurakennusta suunniteltaessa olisi hyvä huomioida myös sisustuksen ja
tilasuunnittelun merkitys oppimiselle. Ubiko-solu on herättänyt suurta
kiinnostusta, ja mekin olimme päivän neljännet vieraat.
Kuva: Ubiko-hankkeen
selkeät tavoitteet opetukseen olivat esillä myös luokissa.
Opetusluokissa sisustuksessa oli kiinnitetty huomiota akustiikkaan, joten kattoihin oli laitettu erityiset akustiset eristeet ja suurimmassa osassa luokkia lattialla oli kokolattiamatto. Tämän lisäksi erikoisuutena olivat jokaisen oppilaan pituuden mukaan säädeltävät pulpetit, joista sai koottua hyvinkin erilaisia oppimisryhmiä. Myös värityksessä oli kiinnitetty huomiota ja sen avulla pyrittiin tehostamaan oppimista.
Ubiko-solussa
oli mukana viisi alakoulun luokkaa, ja luokkien yksi seinä oli avattava. Luokkien
väliseen tilaan oli rakennettu erilaisia oppimistiloja, kuten kuvassa näkyvä
laiva, jonka keulassa oli säkkituolein varustettu oppimisalue. Myös laivan alla
oli pieniä koloja, jonne oppilaat saivat mennä yksin tai parin kanssa
opiskelemaan.
Ajatuksia matkasta
Kokonaisuutena
Oulun reissu oli onnistunut ja herätti paljon ajatuksia. Varsinkin oppimisen
itsesäätely jäi aihealueena
kiinnostamaan, näin yläkoulussa kun se tuntuu olevan välillä ihan hukassa monen
kohdalla. Samoin elämyksellinen oppiminen sekä yhteistyö vapaan sivistystyön
kanssa herätti ajatuksia.
OPPIMISEN ILO: Pirjo A., Pilvi N. ja Merja S.