SaTo -kehittäjäryhmän vierailu Jyväskylässä



Kuva: Jyväskylän kaupunki syysasussa (www.jyvaskyla.fi).

Torstaina 3.10. ryhmämme tutustui Huhtaharjun yläkouluun rehtori Marja-Sisko Kauton opastuksella. Huhtaharju on yhtenäiskoulu, joka tällä hetkellä toimii väistötiloissa sisäilmaongelmien takia. Heille on rakentumassa uusi 1000 oppilaan koulukeskus.

Huhtaharjun koululla on paljon maahanmuuttajaoppilaita ja oppilailla on paljon erilaisia ongelmia.

Heti ensimmäisenä pääsimme seuraamaan 7. luokan matematiikan tuntia, jossa kaksi opettajaa (matematiikan opettaja ja OPO) yhdessä opettivat 24 oppilasta. Luokassa on erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.

Kävimme myös seuraamassa 7.luokan äidinkielen tuntia, jossa opettajina toimivat äidinkielen opettaja yhdessä kuvaamataidonopettajan kanssa. Heidän tunneillaan äidinkielen opettaja opettaa ja kuvisopettaja avustaa ja neuvoo.

9.luokan äidinkielen tunnilla oli tuolloin menossa oppilaiden kirjaesitelmiä. Mukana tunnilla olivat äidinkielenopettaja ja kyseisen luokan luokanvalvoja.

Huhtaharjun koululla huomasimme, että kun tahto ja asenne kasvatus- ja opetustyöhön lähtee sydämestä, kaikki on mahdollista. Aineenopettajat eivät olleet "linnoittautuneet" omiin oppiaineisiinsa, vaan heille näytti tosiaankin tärkeintä olevan lasten ja nuorten kasvu ja kehitys. Opettajat olivat valmiita tekemään työtään joustavasti ja erilaiset ihmiset huomioiden. Käytännön järjestelyt olivat jämäkät ja johtajuus oli lämpimän maanläheistä. Yhteis-/samanaikaisopettajuus näyttäytyi selkeänä.

Huhtaharjulla vierailun jälkeen Sirpa Eskelä-Haapanen luennoi/keskustelutti meitä samanaikais- ja tiimiopettajuudesta Jyväskylän yliopistolla. Hän on erinomainen luennoitsija. Sirpa uskoi vahvasti samanaikaisopettajuuteen ja sen hyödyllisyyteen. Hän oli sitä mieltä, että useimmat tuen tarpeessa olevat lapset voivat opiskella yleisopetuksen luokassa. Tuki ja apu tulee luokkatyöskentelyyn.

Perjantaina 4.10 lähdimme tutustumaan Kypärämäen alakouluun, jossa meidät vastaanotti apulaisrehtori Riitta Vehmas.

Samanaikaisopettajuus oli ollut tässä koulussa jo kauan toimintatapana. Esimerkiksi 1. luokalla ei ollutkaan erillisiä rinnakkaisluokkia, vaan jo alusta alkaen ekaluokkaiset olivat noin 40 lapsen ryhmä. Ryhmällä on kaksi opettajaa sekä avustaja. Ryhmä on jaettu Liskoihin ja Lepakoihin. Pääsimme seuraamaan tämän 1. vuosiluokan Liskojen -ryhmän käsityötuntia. Opettajien, avustajan ja oppilaiden työskentely näytti erittäin toimivalta ja selkeältä.

Kypärämäen koululla viidennen luokan matematiikan tunneilla opetusta toteutettiin joustavalla ryhmittelyllä, siten että lapset oli jaettu kolmeen eri ryhmään. Kaksi luokanopettajaa + erityisopettaja vetivät näitä ryhmiä. Lapsia siirreltiin ryhmistä toiseen tilanteen mukaan, lasten opiskelutaidot ja kyvyt huomioiden.

Kypärämäen aktiivinen oppilaskunta jäi myös mieleen. Erityisesti koulussa järjestetty nenäpäivä-tapahtuma kuulosti hienolta.

Kokonaisuudessaan reissu oli erittäin onnistunut. Tutustumiskohteet ja keskustelut olivat kiinnostavia ja mieleenpainuvia.

Yhteistyössä kirjoitellen SaTo -ryhmä (Elina, Hanna, Kati, Ella ja Anu)

Samanaikaisopettajuuden ilosanomaa Rovaniemeltä

Niin oli aikainen herätys ja pitkä matka, vaan mahtava reissu kaiken kaikkiaan! Hienoa oli päästä tutustumaan kahteen kouluun, samanaikaisopetukseen ja mainioihin työyhteisöihin. SaTo-ryhmämme oli hyvin edustettuna reissulla, Kuhmon Anu ainoastaan ei päässyt matkaan. Yksi matkan tärkeimmistä anneista toteutuikin matkalla hienosti – samasta asiasta tiedonjanoiset saivat tutustumisien jälkeen rauhassa keskustella näkemästään ja kokemastaan.

Rovaniemen Norssilla
Elina ja Hanna olivat matkanneet Rovaniemelle jo keskiviikkoiltana, joten olivat torstaina jo aamuvarhain virkeinä Norssilla (Rovaniemen yliopiston harjoittelukoulu). Kun loppuporukkamme saapui koululle, pääsimme heti seuraamaan kahden oppitunnin verran samanaikaisopetusta eri muodoissaan. Ehdimme keskustella opettajien kanssa tuntien päätteeksi ja saimme heiltä arvokkaita vinkkejä. Kiinnitimme huomiota opettajien mahdollisuuteen heti tunnin jälkeen jakaa näkemyksiään oppilaista ja oppitunnin sujumisesta. Norssilla samanaikaisopetus on luokan-, aineen- ja erityisopettajien työmuotona jatkuvassa käytössä, ja opettajaopiskelijoita ohjataan harjoitteluissa myös kokeilemaan tätä toimintamallia.
 
Tuntien seuraamisen jälkeen kävimme mielenkiintoisen keskustelun laaja-alaisen erityisopettajan Anna-Maija Paanasen ja Monitoimijuus koulussa -projektin vetäjän Henna-Riikka Kankaan kanssa. Vakuutuimme heidän kokemuksistaan samanaikaisopettajuudesta ja saimme konkreettisia vinkkejä oman työmme suunnitteluun.

Nivavaaran koululla

Perjantaina tutustuimme Nivavaaran kouluun, joka viettää keväällä 20. vuosijuhlaansa. Nivavaaran koulussa annetaan opetusta yleisopetuksen vuosiluokilla 1–6 sekä erityisopetuksen pienryhmissä vuosiluokilla 1–10. Koulu on rakennettu vastaamaan uuden asutusalueen tarpeisiin, ja siellä on n. 330 oppilasta, jotka kaikki asuvat alle 5 km:n koulumatkan päässä. Tässäkin koulussa samanaikaisopetus on saanut vankan jalansijan. Seurasimme alkuopetuksen puolella mm. matematiikan ja kuvataiteen tunteja. Keskusteluissa opettajien kanssa saimme edelleen kuulla, että opettajat kokivat, samanaikaisopettamisen erityisen hienouden piilevän sen antamassa mahdollisuudessa varhaiseen puuttumiseen, tuen antamiseen kotiluokassa, arvioinnin monipuolistamisessa ja erityisesti kollegiaalisessa jakamisessa. Paluuta vanhaan ei ole.

 

Yhteinen erityishuomio molempien koulujen opettajilta oli se, että aika, jonka kaksi opettajaa käyttää kollegiaalisessa yhteistyössä suunnitellen ja toteuttaen, on pois mm. oppilashuollollisista palavereista. Yhteistyö opettajien välillä oli upeaa katsottavaa, ja varmasti osaltaan vaikuttaa koko työyhteisön henkeen. Molemmissa kouluissa, joissa vierailimme, henki huokui lämpöisenä, letkeänä ja herttaisen huumorintäyteisenä. Sama henki puolestaan välittyi aikuisista lapsiin.

Upea reissu! Valaistuimme monen asian suhteen ja pyrimme kaikin mahdollisin keinoin tuomaan ilosanomaamme Kainuun kouluihin. Kiitos tästä mahdollisuudesta.

Kevätterveisin, SaTo (Elina, Ella, Hanna, Kati ja Kati)