torstai 31. lokakuuta 2013

Oppimisen iloa Jyväskylän vierailulla

Jyväskylän reissun kantava teema oli Oppimisen ilo -ryhmällä luovuus sen eri ulottuvuuksissa.

Ensimmäinen vierailukohde torstaina 3.10. oli Palokan koulukeskus Palokassa. Elokuussa 2012 käyttöön otetussa uudessa koulukeskuksessa toimivat Palokan koulun vuosiluokat 1-9, aluekirjasto, valmistuskeittiö ja kansalaisopiston tiloja sekä liikuntahalli. Tilat olivat käytössä aamusta iltayhteentoista ja eri toimijat olivat sulassa sovussa keskenään. Opettajat saattoivat opettaa sekä kansalaisopistossa että peruskoulussa saman viran toimin. Opettajanhuone oli yhteisessä käytössä. Lukuvuonna 2013–2014 koulussa oli yhteensä 453 oppilasta ja noin 40 opettajaa.

Kuva: Peruskoulun puolen välituntitoimintaa uudessa liikuntasalissa.
Katselimme koulukeskuksen tilat läpi kansalaisopiston musiikin suunnittelijaopettajan kanssa ja opettajanhuoneessa keskustelimme peruskoulun rehtorin kanssa. Kumpikin taho vakuutti yhteistyön olevan antoisaa ja luovan synergiaetuja sekä tilojen maksimaalisen hyötykäytön, opettajien opetusvelvollisuuden täyttymisen suhteen opiskelijoiden innostumisen suhteen kansalaisopiston toimintaa ajatellen. Täällä oli luovasti osattu yhdistää toimintoja, samalla varmasti pystytään säästämään joissakin kustannuksissa. Ainakin näin hienoa rakennusta on helppo perustella sen käyttöasteella. Saimme myös uusia ajatuksia välituntien tarjoamista mahdollisuuksista eri-ikäisille oppilaille ja ns. harrastusvälituntien käytöstä.

Lisätietoja Palokan koulusta: http://peda.net/veraja/jyvaskyla/palokankoulu


Kuva: Kansalaisopiston uusi musiikkistudio,
jonka toisella puolella oli kaksi peruskoulun oppilasta välituntiharjoittelemassa.
 
Toinen vierailukohteemme oli Jyväskylän yliopiston Agorassa järjestetty "Varhaiskasvatus ja luovuus" -seminaari. Seminaari oli osa Creanet- verkostohanketta (Comenius-hanke), jossa selvitettiin lastentarhanopettajien näkökulmia luovuuteen Euroopan Unionin eri jäsenmaissa. Suomessa oltiin tutkittu sitä, miten nähtiin erilaisten tekijöiden päiväkotiympäristössä lisäävän ja haittaavan luovuutta. Lisäksi hankkeessa etsittiin hyviä käytänteitä. Luovuutta edistivät kuvataiteeet, estetiikka, sadut, dramatisointi, taiteellisuus, kokeelliset ja loogiset haasteet, lasten omat kysymykset, sallivuus, vapaa tahto, aktiivinen kannustus ja lapsilähtöisyys. Luovuutta estivät aikuisjohtoisuus, säännöt, rajoitukset, kaavat, ”oikeanlaiset” tuotokset, rutiinit, tiukka aikataulu, testit ja mittaaminen. Luovat kontekstit tarvitsivat mahdollisuuden tutkia ja kokeilla, ajallista joustavuutta, yhteistoiminnallisuutta, erilaisia symbolisia kieliä, mielikuvituksen ruokkimista sekä aikuisen rooli oli tärkeä prosessia ohjatessa. Seminaarissa painotettiin sitä, että tärkeintä on prosessi ja sen eri muodot, eikä niinkään itse tuotos.

Toinen luento käsitteli lasten osallisuutta luovuutta tukevassa pedagogiikassa. Näkökulma luovuuteen oli enemmän lapsilähtöinen ja tunneperäinen, mutta tieteellinen. Luento oli keskustelevan hermeneuttinen. Luennolla tutustuttiin eri päiväkodeista ja esikouluista kerättyihin tapauksiin, joita myös yhdessä analysoitiin ja selvitettiin miten ja minkäasteista luovuutta lapset olivat saaneet toteuttaa. Luento herätteli osallistujia huomaamaan miten yksinkertaisilla asioilla voidaan normaalielämässä tukea lasten luovuutta. Kolmas luento käsitteli tietokoneiden käyttöä esikouluissa ja sitä, voidaanko lapsen luovuutta tukea myös tietokonepelein. Tämä aihe kiinnosti useita paikallisia päiväkodin opettajia, jotka olivat saaneet myös hankkeeseen liittyen ilmaisia tietokoneita ja ipadeja opetuskäyttöön.
 
Lisätietoja hankkeesta ja seminaarista: www.creativityinpreschool.eu


Sivujen kautta voi tutustua kahteen aihetta käsittelevään e-kirjaan: "Providing Creative Contexts Educational on Creativity in European Pre-School" ja " Creativity in Pre-School Education"
  
Kuva: Agora Jyväskylän yliopistolla.

Torstain kolmantena vierailukohteena meillä oli Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo. Museo toimii Keski-Suomen alueen maakuntamuseona sekä Jyväskylän kaupunginmuseona. Näyttelyiden lisäksi Keski-Suomen museo harjoittaa alansa tutkimusta, tallentamista, opetusta ja huolehtii muun muassa rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön tutkimisesta ja inventoinneista. Keskustelimme museon suunnittelijalehtorin kanssa museon pedagogiikasta ja yhteistyöstä alueen koulujen kanssa. Saimme tietää, että Keski-Suomen museon opetustoimintaan kuuluvat vuorovaikutteiset opintokäynnit, esitelmät, luennot, näyttelyt ja niiden esittelyt, työpajat, oma opetusmateriaali, julkaisut ja erilaiset tapahtumat. Yhteistyö koulujen kanssa on tärkeää, ja museo olisi valmis tekemään vielä enemmän yhteistyötä. Museo koki, että koulujen tiukat aikataulut asettavat valitettavasti rajan yhteistyölle, jota voidaan tehdä. Viime aikojen yhteistyöstä mainittakoon prosessidraama yläkoulujen kanssa. Tällöin oppilaat saavat etukäteen roolit ja itse draama voidaan työstää historiallisessa museomiljöössä eli vanhassa rakennuksessa. Toinen suosittu yhteistyömuoto oli erilaiset työpajat, joita järjestetään säännöllisesti.
 
 
Kuva: Keski-Suomen museo
Keski-Suomen museo on osa Jyväskylän kaupungin kompassia eli kaupungin kulttuuriopetussuunnitelmaa. Tässä ovat mukana laajasti kulttuurin ja taiteen eri osa-alueet ja toimintaa on suunnattu jokaiselle perusopetusluokalle.  



Kuva: Kulttuurikompassin kulttuurin osa-alueet

Lisätietoja kompassista: http://www.jyvaskyla.fi/opetus/kompassi
Minikompassi eli tiivistetty kulttuuriopetussuunnitelmaopas http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/46434_minikompassi_2011-12.pdf

- - - - - -
Torstai-illan vietimme sulatellen uutta oppimaamme
ja kokemaamme sekä nauttien kollegiaalisesta yhteistyöstä.
- - - - - -

Perjantai-aamun vierailukohteena meillä oli Eino Roiha -instituutti. Eino Roiha -instituutti on Suomessa ainoa taho, mikä valmistaa tällä hetkellä musiikkiterapeutteja. Vaikka yliopistossa voi opiskella musiikkiterapiaa niin he eivät kuitenkaan voi toimia terapeutteina, koska se edellyttää paljon käytännön harjoittelua, mitä voidaan tehdä vain Eino Roiha -instituutissa. Musiikkiterapeutin koulutus maksaa tällä hetkellä n. 5000 euroa/vuosi eli n. 15 tuhatta. Opiskelu kustannetaan itse. Musiikkiterapeutin koulutus oli erittäin suosittu ja hakijoita oli runsaasti enemmän kuin sisäänotettuja.

Eino Roiha instituutti on mukana myös monissa muissa musiikkia, luovuutta ja terapiaa sivuavissa hankkeissa kuten tanssiterapiassa ja sanallistamisen luovuusterapiassa. Eino Roiha -instituutti on myös mukana kirjallisuusterapian opintojen tukemisessa. Saimme osallistua perjantaina kirjallisuusterapialuennolle ja oppia hieman tästä Suomessa melko uudesta terapianlajista.

Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtaja esitteli meille laajasti instituutin toimintaa. Saimme tutustua erilaisiin toimitiloihin ja myös hieman itse kokeilla musiikkiterapiaa sekä pohtia mitä se käytännössä on. Pilvi Nilsson on alla olevissa kuvissa matalaäänitaajuus -tuolissa rentoutumassa sekä testaamassa musiikkiterapiaa Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtajan kanssa. Keskustelimme myös mahdollisuuksista käyttää musiikkiterapiaa kouluissa ja toiminnanjohtajan mielestä erilaiset musiikin avulla tehtävät rentoutumisharjoitukset ja mielleyhtymäharjoitukset olivat erinomaisia tapoja rentouttaa oppilaita ja tarjota heille mahdollisuuksia musiikin luovaan käyttöön oppimisessa.

 
Kuva: Pilvi Nolsson matalaäänitaajuus-tuolissa tstaamassa musiikkiterapiaa
Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtajan ohjatessa tuolin toimintaa.
 
Pilvi Nilsson matalaäänitaajuus -tuolissa testaamassa musiikkiterapiaa Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtajan ohjatessa tuolin toimintaa
Lisätietoja: Eino Roiha -säätiö: http://www.ers.fi/
Kirjallisuusterapia: http://www.kirjallisuusterapia.net/
Musiikkiterapia: http://www.musiikkiterapia.net/
Tanssiterapia: http://www.tanssiterapia.net/

maanantai 14. lokakuuta 2013


JOPO-RYHMÄ JYVÄSKYLÄSSÄ OPINTOMATKALLA
 
JOPO-ryhmästä lähti neljä innokasta ihmettelijää tutustumaan Jyväskylän kaupungin nuorisotyön kenttään. Ensimmäinen kohteemme oli Vaajakosken JOPO-luokka. Pääsimme kurkistamaan upouuteen koulurakennukseen, jossa muuten liikuttiin sukkasillaan. Päivitimme kuulumiset ja käytännöt JOPO-luokan opettajan ja ohjaajan kanssa. Meitä kiinnosti erityisesti seutu-jopo eli yhteistyö, jota Keski-Suomen alueen JOPO-opettajat ja ohjaajat tekevät. Kyse on pitkälti samankaltaisesta yhteistyöstä kuin mitä me Kainuun JOPO-kehittäjäryhmänä teemme. Verkostoituminen, työnohjauksellinen keskusteleminen, ideoiden ja hyvien toimintamallien jakaminen sekä yhteiset toimintapäivät eri paikkakunnan JOPO-nuorten kesken tekevät työstä mielekästä ja innostavaa. Olemme oikeilla jäljillä!
 

Kuva: Vaajakosken koululla Kainuun JOPO-ryhmäläisiä pohtimassa mm. työjaksojen oppimistehtäviä.


Vaajakoskelta matkasimme Jyväskylän keskustaan Veturitalleille. Viehättävässä vanhassa veturitallirakennuksessa oli upeita tiloja, joista löytyi mm. bändien treenikämppiä, studio- ja mediapaja, nuorisovaltuuston kokoushuone, etsivän nuorisotyöntekijöiden työhuoneet sekä open stage, jossa nuoret voivat esiintyä toisille nuorille. Tiloihin tutustumisen lisäksi saimme kuulla tarkemmin OhjausLaturi - palvelusta, joka antaa 13–19 -vuotiaille opinto-ohjausta, apua tulevaisuuden suunnitteluun ja ”asiointiviidakosta” selviämiseen. Erityisen hyvältä meistä kuulosti se, että OhjausLaturin työntekijä pystyi tukemaan opiskelunsa aloittanutta nuorta jo silloin, kun asiat uudessa opiskelupaikassa alkavat tuntua ylivoimaisilta. Ei siis välttämättä tarvitse tipahtaa opiskelumaailmasta etsivän nuorisotyön asiakkaaksi, kun tukea on saatavilla jo ennen sitä.
 
 
Kuva: Nuorten valloittamat Veturitallit Jyväskylässä.
 
Kolmas kohteemme oli Nuorten Taidetyöpaja. Siellä tarjotaan työkokeiluja, toimintaa ja ohjausta 17–29 -vuotiaille nuorille erimittaisten, yhteisöllisten taidepajojen muodossa. Saimme kurkistaa erilaisiin pajoihin ja näimme nuoria työn touhussa: puutöitä, sirkusta, elokuvan tekemistä, bändisoittoa, keramiikkaa, kierrätysmateriaaleista askartelemista. Oli uskomatonta nähdä, mihin kaikkeen nuoret pystyvät ammattitaitoisessa ohjauksessa.
 
 
Kuva: Nuorten kierrätys- ja korjaustyöpajan tuotoksia.
 
Taidetyöpajan yhteydessä toimii pajakoulu Oppipaja. Pajakoulussa on hyvin samankaltainen toimintaperiaate ja kohderyhmä kuin JOPO-luokissamme. Koulupudokkuutta ehkäistään toiminnallisten menetelmien avulla, joista suurin osa toteutuu osana Taidetyöpajan toimintaa. Oppipajassa opiskeli tällä hetkellä kuusi yhdeksäsluokkalaista erityisopettajan ja yksilöohjaajan kanssa.
 
Ryhmämme oli erittäin tyytyväinen opintomatkan antiin. Saimme matkaamme lukuisia ideoita, paljon pohdittavaa ja ennen muuta uutta virtaa omaan työhömme.

perjantai 11. lokakuuta 2013


Erikoiden opintomatka Jyväskylään 3.-4.10.2013

Torstaina vierailimme Kukkulan koululla, mikä on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalakoulu ja yksi Jyväskylän kaupungin erityiskouluista. Rehtorina toimii Juha Ahonen. Koulu toimii uusissa, viihtyisissä ja käytännöllisissä tiloissa.

Kukkulan koulussa järjestetään opetusta, arvioidaan kouluvalmiuksia ja -taitoja ja ohjataan koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

Opetusryhmät ala- ja yläkouluikäisille oppilaille, jotka ovat

·         Lastenpsykiatrian osaston ja poliklinikan potilaita
·         Nuorisopsykiatrian osaston ja poliklinikan potilaita
·         Lastenneurologian päiväsairaalan ja poliklinikan potilaita
·         Lastenosaston potilaita
·         Tukijaksolla olevia avo-oppilaita

Koimme erityisen hyväksi Kukkulan koulun tarjoaman konsultaatio avun muille kouluille ja opettajille. Opettajille on varattu aikaa viikoittain tähän yhteydenpitoon puhelimitse sekä käymällä kouluissa.

Toisena kohteenamme oli Niilo Mäki instituutti Jyväskylän keskustassa. Siellä toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala esitteli talon historiaa ja nykypäivän toimintaa.

Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö. Niilo Mäki Instituutin keskeisenä toiminta-ajatuksena on lasten ja nuorten oppimisesta syrjäytymisen ehkäiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tiina Kiiski esitteli meille koulujen työrauha mallia sekä uutta Pro-koulu ohjelmaa. Tuija Aro kertoi meille tulevasta uudesta Kummit -oppaasta, jonka aiheena on oppimisvaikeudet ja lapsen oma kokemus.

Perjantaina pääsimme tutustumaan remontoituun ja värikkääseen Keski-Palokan kouluun. Koulun rehtori Esa Jaakkola esitteli meille koulua ja heidän erityisopetus järjestelyjään. Koulussa ei ollut lainkaan pienryhmiä vaan luokat oli jaettu neljälle erityisopettajalle, jotka toimivat luokissa. Lisäksi saimme kuulla erityisopettaja Aila Marjomäen väitöskirjan aiheesta. Aila on yhdistänyt taiteen lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen. Hän kertoi kuuden viikon lukukampanjasta, mitä hän toteuttaa yhdessä luokanopettajan kanssa eri luokka-asteilla.

Opintomatka oli erittäin mielenkiintoinen ja onnistunut. Meidät otettiin vierailukohteissa hyvin vastaan. Saimme uusia ideoita ja ajatuksia ja virkistyimme hyvässä seurassa.

UPEAT KEHITTÄJÄT!

Kävimme viime viikolla valloittamassa Jyväskylän: kaksi päivää, kuusi kehittäjäryhmää, kymmeniä kohteita. Lähtö torstaiaamuna klo 3.50 (!) ja paluu perjantai-iltana. Saaliina uusia ajatuksia ja oivalluksia, konkreettisia muutoksia omassa työssä, erinomaisia koulutuksia, upeita oppilaitosvierailuja, hienoja toimintamalleja, suosituksia omille kouluille ja Kainuun kuntiin…

Parasta opintomatkassa olivat kuitenkin meidän omat UPEAT KAINUULAISET OPETTAJAT JA OHJAAJAT, jotka ovat kiinnostuneita koulutuksesta, opetuksesta ja kasvatuksesta. Ennen kaikkea he ovat lapsen ja nuoren edun ajamana kehittämässä toimintaa yhdessä.  

Projektin vetäjänä on vaikea kuvitella vaikuttavampaa ja tuloksellisempaa toimintaa kuin luomamme toimintatapa. Tämä on parasta opetusalan täydennyskoulutusta, jossa olen ollut mukana. Tästä kiitos Kainuun osaajat -hankkeiden ohjausryhmälle, joka on suunnitelman takana. Iso kiitos Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, kun uskalsi rahoittaa sellaista projektia, jossa kaikki valta on osallistujilla eli kehittäjillä. Uskalsimme tätä suunnitellessamme vain unelmoida näistä tuloksista. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin kaikille kehittäjäopettajille ja ohjaajille, jotka ovat muuttaneet suunnitelmamme konkreettisiksi.

Perästä kuuluu, eli juttuja opintomatkalta on tulossa myös blogiin, kunhan opintomatkan herättämältä innostukselta ehtivät kirjaamaan ajatuksiaan muistiin.

Alla vielä meidän upea porukka. J

Vilpittömin terveisin, Kaisa
 

 
KEHITTÄJÄ
NIMIKE
OPPILAITOS
 
Erityisopetus ja kolmiportainen tuki
1
Heikura Satu
englannin opettaja
Korpitien koulu ja Paltamon lukio, Paltamo
2
Kolehmainen Virpi
laaja-alainen erityisopettaja
Korpitien koulu
Paltamo
3
Leinonen Tarja
erityisluokanopettaja
Korpitien koulu
Paltamo
4
Madetoja Aila
 
erityisopettaja
Tenetin koulu
Sotkamo
5
Roivainen Tuula
 
koulujen yhteinen erityisopettaja
Sotkamo
6
Tajakka-Haapaniemi Erika,
ryhmän vetäjä
erityisopettaja
 
Korpitien koulu
Paltamo
7
Tervo Eija
 
erityisluokanopettaja
Salmelan koulu
Sotkamo
8
Torvinen Marja
luokanopettaja
Nakertajan koulu
Kajaani
 
JOPO-toiminta
1
Heikkinen Piia, ryhmän vetäjä
JOPO-luokan opettaja
Tenetin koulu
Sotkamo
2
Juntunen Miia
JOPO-ohjaaja
Ruukinkankaan koulu
Suomussalmi
3
Karvonen Tarja
erityisluokanopettaja
Hauholan koulu
Kajaani
4
Kesti Erkki
JOPO-ryhmän nuoriso-ohjaaja
Hauholan koulu
Kajaani
5
Kiviniemi Lauri
erityisluokanopettaja
Vaalan yhtenäiskoulu
Vaala
6
Määttä Piia
JOPO-luokan nuoriso-ohjaaja
Tenetin koulu
Sotkamo
7
Vainio Ville
erityisopettaja
Ruukinkankaan koulu
Suomussalmi
8
 
Roivainen Nella
koulunkäyntiavustaja
Vaalan yhtenäiskoulu
Vaala
 
Monikulttuurisuus
1
Lanki Sanna, ryhmän vetäjä
perusopetuksen maahan-muuttajatyön koordinaattori
Kajaani
2
Niiranen Soili
äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, S2-opettaja
Kajaanin Lyseo
Kajaani
3
Ronkainen Terhi
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Ruukinkankaan koulu
Suomussalmi
4
Stricker Rea
 
maahanmuuttajakoulutuksen suunnittelijaopettaja
Kaukametsän opisto
Kajaani
 
Nuori ja aikuinen oppijana
1
Aunesluoma Pirjo, ryhmän vetäjä
päätoiminen opettaja, laulunopettaja (avoin yo, musiikki, sanataide)
Kaukametsän opisto
Kajaani
2
Nilsson Pilvi
historian-, yhteiskuntaopin ja uskonnonopettaja
Kajaanin lyseo
Kajaani
3
Seppänen Merja
historian- ja yhteiskuntaopin opettaja
Kajaanin lyseo
Kajaani
 
Samanaikais- ja tiimiopettajuus
1
 
Falck Elina
 
luokanopettaja
Ruukinkankaan koulu
Suomussalmi
2
Karppinen Ella
 
luokanopettaja (1-luokka)
Kontion koulu
Kuhmo
3
Kinnunen Hanna
luokanopettaja
Ruukinkankaan koulu
Suomussalmi
4
 
Kyllönen Anu
luokanopettaja (1-luokka)
Kontion koulu, Kuhmo
5
Rita Kati, ryhmän vetäjä
resurssiopettaja
 
Ristijärven keskuskoulu
Ristijärvi
6
Tyni Kati
erityisopettaja
Ristijärven keskuskoulu
Ristijärvi
 
Visuaaliset ja esittävät taiteet
1
 
Karppinen Heli, ryhmän vetäjä
päätoiminen opettaja (käsityö ja visuaaliset taiteet)
Kaukametsän opisto
Kajaani
2
Mikkonen Sirpa
 
aineenopettaja: käsityöt, kuvataide, kotitalous
Ristijärven keskuskoulu
Ristijärvi
3
Sarén Sini
 
kurssivastaava opettaja, tuntiopettaja
Kaukametsän opisto
Kajaani
4
Toivonen Kaisa
luokanopettaja
Hakasuon koulu
Paltamo
5
Väisänen Marja-Liisa
luokanopettaja
Puolankajärven koulu
Puolanka