OPPIMISEN ILO -ryhmä opintomatkalla Oulussa

18.4 klo 10.15–11.45 Oulu-opisto

Oulu-opisto on Oulun kaupungin omistama ja ylläpitämä yleissivistävä aikuisoppilaitos, jossa voivat myös lapset ja nuoret opiskella ja harrastaa. Opisto on osa opetustointa ja opetuslautakunnan alainen. Opetuslautakunta hyväksyy vuosittain opetussuunnitelman ja talousarvion. Oulu-opisto sijaitsee Pohjankartano-monitoimitalossa, jossa toimii myös musiikkiin suuntautunut peruskoulu. Peruskoulun oppilaista puolet on musiikkiluokkalaisia. Myös Madetojan musiikkilukio sijaitsee samassa rakennuksessa.

Pirjo tapasi Oulu-opistossa Musiikin päätoimisen opettaja Sirpa Tekoniemen. Hän esitteli opistoa ja vaihdoimme ajatuksia omista opistoistamme. Puhumista riitti, koska olen itse musiikin päätoiminen opettaja Kaukametsän opistosta. Oulu-opistossa on kuntaliitosten myötä  4 päätoimista musiikinopettajaa, näistä kaksi on Oulussa ja kaksi Ylikiimingissä. Oulussa olevilla musiikinopettajilla on molemmilla hallinnoitavana 26 kurssia ja noin 2000 tuntia vuodessa. Ylikiimingissä olevilla musiikinopettajilla on 2400-6500 hallinnoitavaa tuntia. Vertailun vuoksi itselläni Kaukametsän opistossa on n 4500 hallinnoitavaa tuntia (sisältää myös avoimen yliopiston ja sanataiteen), kurssien lukumäärä tänä vuonna musiikissa Kaukametsän opistossa on 38. Oulu-opistossa musiikin päätoimiset opettajat keskittyvät vain musiikin kenttään. Heillä ei ole muilta alueilta hallinnoitavia kursseja. Oulu-opisto muuttuu syksystä 2014 virallisesti seutuopistoksi. Tämä on aiheuttanut paljon hallinnollisia kehittämistarpeita, joihin paraillaan etsitään ratkaisuja. Taustastani johtuen keskityimme Oulu-opiston esittelyssä vain musiikin kentän läpikäyntiin, mikä auttoi saamaan perspektiiviä omaan työhön. Selkeitä kehittämisajatuksiakin nousi tästä vierailusta.

18.4. klo 10.30–12.00 Pohjois-Pohjanmaan museo

Pilvi ja Merja vierailivat Pohjois-Pohjanmaan museolla. Museo on huomioinut kouluyhteistyön monella tavoin. Opettajien vierailut ovat ilmaisia ja museolta on mahdollisuus pyytää opastusta. Museon nettisivuilta löytyy myös valmiit tehtävät kouluvierailuihin niin ala- kuin yläkoulunkin puolelle. Varsinkin vanhan Oulun pienoismalli ja eri vuosikymmeniin sisustetut huoneet herättivät monia ideoita elämykselliseen oppimiseen. Alakerran Koiramäki oli ihastuttava ja kuulokkeista tulevat tarinat avasivat hyvin vanhan ajan suomalaisuutta.  Pohdimme mahdollisuutta yhdistää oppiaineita (historia ja kuvaamataito tai kotitalous) oppimisen elävöittämiseksi.   Museopedagogiikka kiinnostaisi enemmänkin ja myös Kajaanissa museoyhteistyötä voisi miettiä uusin tavoin perinteisten koululaisvierailujen lisäksi. Museolta mukaan tarttui vanhan ajan postipelejä kouluun vietäväksi. Oulun museon kotisivut ovat: http://www.ouka.fi/oulu/ppm.

18.4 klo 14–16 Kulttuurikeskus Valve

Vierailimme koko porukan kanssa Kulttuuritalo Valveessa.  Meitä kierrätti ja esitteli taloa ja sen toimintaa virastomestari Hannu Vornanen. Elokuvakoulun toimintaa meille esitteli tuottaja Tommi Nevala. Valve on osa Oulun kulttuuritointa. Se on keskittynyt lasten ja nuorten kulttuuriin. Valveessa toimii elokuvakoulu, sanataidekoulu ja Konstila (kädentaitoihin, arkkitehtuuriin ja muotoiluun keskittyvä koulutus). Valve tarjoaa tiloja kulttuuritekijöille, Valve järjestää festivaaleja ja tapahtumia. Valveessa on erilaisia lasten ja nuortenkulttuurin hankkeita ja projekteja.  Viime vuoden toimintakertomukseen pääsee tutustumaan osoitteessa http://www.kulttuurivalve.fi/tiedostot/Valve_toimintakertomus_2012_FINAL.pdf. Valveen sivut löytyvät osoitteesta http://www.kulttuurivalve.fi/sivu/fi/. Valveessa oli todella tekemisen meininkiä ja mielenkiintoista olisi ollut kuulla enemmän toiminnan käynnistämisestä silloin 90-luvun alussa, että kuinka monta burnouttia avainihmisillä on ollut ennen kuin toiminta pyörii noin hyvin. Kumpikaan meille toimintaa esitelleistä henkilöistä ei myöntänyt kuitenkaan sen kaltaista. On kuitenkin selvää, että näin hienosti toimivan kulttuurikeskittymän kehittäminen on vaatinut rutkasti työtä. Valve nimenä ei tarkoita mitään erityistä. Se on mainostoimiston nimikilpailun myötä tullut nimi ja vastapainona NUKU:lle, joka siis tarkoitti nuorten kulttuuria ja siinä erityisesti sanataidetta.

Tutustuminen herätti myös varmasti ajatuksia siitä, miten jatkossa voisi entistä enemmän hyödyntää perusopetuksen ja vapaan koulutuksen välistä yhteistyötä. Esimerkiksi Valveen elokuvapaja kiersi säännöllisesti Oulun alueen kunnissa ja tarjosi koulutusta sekä opettajille että oppilaille. Myös muuta konkreettista yhteistyötä oli vapaan sivistystyön ja perusopetuksen välillä. Miten sitä voisi lisätä Kainuussa?

Valveen kierroksella välittyi suuri tekemällä oppimisen ilo ja mahdollisuus tuoda esiin omaa taidetta ja osaamista. Koulutyön kannalta kiinnostava oli elokuvakoulu, jossa varsinkin dokumenttielokuvan tekemistä voisi kokeilla ihan suoraan omaan opetukseen. Valveelta saimme myös materiaalia omaan kouluun vietäväksi, musiikkivideoiden tekemisen ohje, jossa oli mukana myös cd-rom aiheesta, kiinnosti ainakin musiikinopettajaa. Pohdimme samalla dokumenttielokuvan yhdistämistämistä koulumme uuteen valinnaisaineeseen ja Valveella esilletulevan oppimisen ilon välittämistä myös kouluihin.

19.4 klo 9–14.30 Oulun yliopisto; Norssi

Olimme koko päivän Opettajakoulutuslaitoksen harjoittelukouluissa. Aamupäivän yläkoulussa ja iltapäivän alakoulussa. Oulun norssia esitteli historia lehtori ja didaktikkonakin toiminut Jari Honkanen. Harjoitustunnin seuraaminen herätti omat muistot harjoitteluajasta, mutta suurta pedagogista uudistusta tunti ei kyllä esitellyt. Toisaalta harjoittelijat olivat ihan harjoittelunsa alussa ja monenlainen jännitys kyllä kävi ilmi. Ajatuksia ja keskustelua tunnin seuraaminen ryhmässämme herätti paljonkin. Mielenkiintoista oli didaktiikan hienoinen muutos omista harjoitteluajoista.

Myös norssin 75 minuuttia pitkät oppitunnit tuntuivat aika pitkiltä näin toteutettuina.Pohdimme oppituntien pituuden merkitystä oppiaineen kohdalla ja huomasimme, että sillä oli sekä negatiivisia että positiivisia puolia.  Harjoitustunnin jälkeen Jari Honkanen esitteli meille oppimispelejä ja verkkopedagogiikan tarjoamia mahdollisuuksia opetuksen suunnitteluun. Tässä varmasti olisi paljon uutta ja kiinnostavaa tietoa. Aika jäi vain kovin lyhyeksi, joten vähän pintaa raapaisimme. Honkanen on toimittanut meille materiaalia peleistä ja verkkopedagogiikasta ja hänen linkkiensä pohjalta olemme tilanneet ensimmäiset lautapelit Kerhokeskukselta koulullemme.

 

Lounaan jälkeen tutustuimme ala-asteen puolella UBIKO -hankkeeseen (UBIKO –School unit as an inspiring learning environment Oulu University Teacher Training School).  Ubiko-hankkeen kotisivut ovat: http://norssiportti.oulu.fi/index.php?7287. Ubikon ideana oli oppilaan oman itsesäätelyn opettaminen jo oppimisen alusta pitäen. Innostavan opetuksen menetelmät ja koko ympäristö joka myös materiaalien ja sisustuksen avulla tukee oppimisen iloa ja intoa oppia. Ubikosolu Norssin alakoulun puolella oli kyllä mykistävä ympäristö. Viiden luokan yhteinen työskentelytila ja muuntelun mahdollistavat kalusteet näyttivät upealta. Oppilaiden käytössä oli uusin teknologia, johon kuuluivat I-padit ja älytaulut. Seurasimme alakoululaisten työskentelyä ja perjantain myöhäisestä iltapäivästä huolimatta työskentely oli innokasta ja suureksi osaksi oppilaskeskeistä.  Kajaaninkin uutta koulurakennusta suunniteltaessa olisi hyvä huomioida myös sisustuksen ja tilasuunnittelun merkitys oppimiselle. Ubiko-solu on herättänyt suurta kiinnostusta, ja mekin olimme päivän neljännet vieraat.

 Kuva: Ubiko-hankkeen selkeät tavoitteet opetukseen olivat esillä myös luokissa.

 

Opetusluokissa sisustuksessa oli kiinnitetty huomiota akustiikkaan, joten kattoihin oli laitettu erityiset akustiset eristeet ja suurimmassa osassa luokkia lattialla oli kokolattiamatto. Tämän lisäksi erikoisuutena olivat jokaisen oppilaan pituuden mukaan säädeltävät pulpetit, joista sai koottua hyvinkin erilaisia oppimisryhmiä.  Myös värityksessä oli kiinnitetty huomiota ja sen avulla pyrittiin tehostamaan oppimista.

 

Ubiko-solussa oli mukana viisi alakoulun luokkaa, ja luokkien yksi seinä oli avattava. Luokkien väliseen tilaan oli rakennettu erilaisia oppimistiloja, kuten kuvassa näkyvä laiva, jonka keulassa oli säkkituolein varustettu oppimisalue. Myös laivan alla oli pieniä koloja, jonne oppilaat saivat mennä yksin tai parin kanssa opiskelemaan.

 

Ajatuksia matkasta

Kokonaisuutena Oulun reissu oli onnistunut ja herätti paljon ajatuksia. Varsinkin oppimisen itsesäätely jäi  aihealueena kiinnostamaan, näin yläkoulussa kun se tuntuu olevan välillä ihan hukassa monen kohdalla. Samoin elämyksellinen oppiminen sekä yhteistyö vapaan sivistystyön kanssa herätti ajatuksia.  

OPPIMISEN ILO: Pirjo A., Pilvi N. ja Merja S.