ASENTOHOITO luki- ja oppimisvaikeuksien avuksi

Opettaja-lehti 26–31/2013

Asentohoidosta apu lukihäiriöön
”Yksinkertaisesta asentohoidosta on saatu helpotusta monen lapsen lukihäiriöön ja kuullun ymmärtämisen vaikeuksiin. Hoidon saaminen osaksi koulutyön rutiinia uhkaa jäädä kiireen jalkoihin.”

 

 

AIKA JA PAIKKA

to 12.12.2013 klo 9–16 Kajaanissa

KOHDERYHMÄ

Koulutus on suunnattu opettajille sekä muulle luki- ja oppimisvaikeuksien parissa työskenteleville.

Koulutukseen voivat osallistua Kainuun perusopetuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön oppilaitosten henkilöstölle.

KOULUTTAJA

Kouluttajana on Tapani Rahko, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, supp. audiologia Dos., LKT Tampereelta.

HINTA

Koulutusiltapäivä on osallistujille maksuton. Sen järjestää Kainuun osaajat III -hankkeen kehittäjäryhmä Erikat (erityisopetuksen ja kolmiportaisen tuen kehittäjäryhmä). Koulutuksen kustantaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

SISÄLLÖT

Millainen on kaarikäytävä-ärsytyksen vaikutus silmänliikkeisiin, näkemiseen, näön ja kuulonvaraiseen hahmottamiseen? Kuinka sitä testataan ja hoidetaan? Miten se vaikuttaa muihin kehon toimintoihin ja oppimisvaikeuksien ilmenemismuotoihin?

Olisiko asentohoidosta apua sinulle tai oppilaillesi?

Koulutuksessa käydään läpi teoriassa ja käytännössä tasapainoelimen kaarikäytävien ärsytyksen testaaminen ja hoito. Ilmiö aiheuttaa mahdollisten motoriikkaongelmien lisäksi mm. silmien ohjausliikkeiden häiriön, jonka seurauksena tarkka näkökenttä on kaventunut, hidastunut ja vääristynyt.  Koska tämä on löytynyt yli 10 vuoden aikana kaikilla luki- ja oppimishäiriöisillä, sen korjaamisella on saatu normaali visuaalinen hahmotus aikaan myös tällä henkilöryhmällä. Vaikutus myös muihinkin lukihäiriön taustana pidettyihin samanaikaisiin ilmiöihin käydään läpi.

HALUATKO TESTIHENKILÖKSI?

Iltapäivällä on mahdollisuus päästä itse testihenkilöksi osana koulutusta. Ilmoita siitä ilmoittautumisesi yhteydessä tai jälkikäteen Seija Höijerille (040 568 3807, seija.hoijer@aikopa.fi).

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittautuminen viimeistään to 5.12.2013 Seija Höijerille (040 568 3807, seija.hoijer@aikopa.fi), minkä jälkeen ilmoitamme osallistujille koulutuksen toteutumisesta. 

Lisätietoja antaa Kaisa Ottavainen-Nurkkala (kaisa.ottavainen-nurkkala@aikopa.fi, 040 540 0809).

OPPILASTÖIDEN VALOKUVAAMINEN

Taiteen ja käsityön teoskuvaus

AIKA JA PAIKKA

pe 13.12.2013 klo 17.00–20.30 Kaukametsän opistolla, Kajaanissa
la 14.12.2013 klo 10.00–15.00 Kaukametsän opistolla, Kajaanissa

KOHDERYHMÄ
Koulutus on tarkoitettu Kainuun perusopetuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön oppilaitosten henkilöstölle.

Mukaan voidaan ottaa 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

KOULUTTAJA

ammattivalokuvaaja ja valokuvauksen opettaja Reijo Haukia (http://www.123kotisivu.fi/Reijo-Haukia).

KOULUTUSPÄIVÄN SISÄLLÖT

Koulutuspäivissä harjoitellaan taiteen ja käsityön oppilastöiden valokuvaamista.

-        Kameroiden käyttökoulutus

-        Maalausten ja kolmiulotteisten kohteiden (esim. puukäsityöt ja veistokset) kuvaus ja valaisu päivänvalolla ja salamalla

-        Valomaalaus taskulampuilla

OTA MUKAAN

Mukaan kurssille tulee ottaa oma digikamera ja kamerajalusta.
Ota myös erilaisia kuvataiteen ja käsityön oppilastöitä mukaasi, jotta voimme harjoitella niiden kuvaamista.

HINTA

Koulutus on osallistujille maksuton. Sen järjestää Kainuun osaajat III -hankkeen kehittäjäryhmä VITAKSET. Koulutuksen kustantaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittautuminen viimeistään to 5.12.2013 Seija Höijerille (040 568 3807, seija.hoijer@aikopa.fi), minkä jälkeen ilmoitamme osallistujille koulutuksen toteutumisesta.   

Lisätietoja antaa Kaisa Ottavainen-Nurkkala (kaisa.ottavainen-nurkkala@aikopa.fi, 040 540 0809). Mukaan voidaan ottaa 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

TERVETULOA!

KAHDEN ILLAN TVT-KOULUTUS OPETUSALAN HENKILÖSTÖLLE

 

Tuntuuko sinusta joskus tältä? Tule TVT-koulutukseen oppimaan uutta!

 

 

 

AIKA JA PAIKKA

18.–19.11.2013 klo 16.00–19.30

Kainuun ammattiopistolla Kajaanissa

 

KOHDERYHMÄ

Koulutus on tarkoitettu Kainuun perusopetuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön oppilaitosten henkilöstölle.

Mukaan voidaan ottaa 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

 

KOULUTTAJA

Kouluttajana toimii Juha Kauppinen, Kainuun ammattiopistosta

 

KOULUTUSPÄIVÄN SISÄLLÖT

Koulutuspäiviin sisältyy:

-        Tietotekniikan käyttö opetuksen tukena

-        Mobiililaitteiden hyödyntäminen opetuksessa

-        Videoiden teko opetuskäyttöön (kuvaus, leikkaus ja jakelu)

 

HINTA

Koulutusiltapäivä on osallistujille maksuton. Sen järjestää Kainuun osaajat III -hankkeen kehittäjäryhmä Oppimisen ilo. Koulutuksen kustantaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

 

VÄLINEET

Halutessasi voit ottaa mukaan oman kannettavan tietokoneen/tabletin/mobiililaitteen ja kameran, mutta saat ne koulutuksen ajaksi käyttöösi järjestäjiltä.

 

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittautuminen viimeistään pe 15.11.2013 Seija Höijerille (040 568 3807, seija.hoijer@aikopa.fi), minkä jälkeen ilmoitamme osallistujille koulutuksen toteutumisesta. 

 

Lisätietoja antaa Kaisa Ottavainen-Nurkkala (kaisa.ottavainen-nurkkala@aikopa.fi, 040 540 0809).

 

Mukaan voidaan ottaa 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Koulutus järjestetään, mikäli osallistujia on vähintään neljä.

 

TERVETULOA!

SaTo -kehittäjäryhmän vierailu Jyväskylässä



Kuva: Jyväskylän kaupunki syysasussa (www.jyvaskyla.fi).

Torstaina 3.10. ryhmämme tutustui Huhtaharjun yläkouluun rehtori Marja-Sisko Kauton opastuksella. Huhtaharju on yhtenäiskoulu, joka tällä hetkellä toimii väistötiloissa sisäilmaongelmien takia. Heille on rakentumassa uusi 1000 oppilaan koulukeskus.

Huhtaharjun koululla on paljon maahanmuuttajaoppilaita ja oppilailla on paljon erilaisia ongelmia.

Heti ensimmäisenä pääsimme seuraamaan 7. luokan matematiikan tuntia, jossa kaksi opettajaa (matematiikan opettaja ja OPO) yhdessä opettivat 24 oppilasta. Luokassa on erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.

Kävimme myös seuraamassa 7.luokan äidinkielen tuntia, jossa opettajina toimivat äidinkielen opettaja yhdessä kuvaamataidonopettajan kanssa. Heidän tunneillaan äidinkielen opettaja opettaa ja kuvisopettaja avustaa ja neuvoo.

9.luokan äidinkielen tunnilla oli tuolloin menossa oppilaiden kirjaesitelmiä. Mukana tunnilla olivat äidinkielenopettaja ja kyseisen luokan luokanvalvoja.

Huhtaharjun koululla huomasimme, että kun tahto ja asenne kasvatus- ja opetustyöhön lähtee sydämestä, kaikki on mahdollista. Aineenopettajat eivät olleet "linnoittautuneet" omiin oppiaineisiinsa, vaan heille näytti tosiaankin tärkeintä olevan lasten ja nuorten kasvu ja kehitys. Opettajat olivat valmiita tekemään työtään joustavasti ja erilaiset ihmiset huomioiden. Käytännön järjestelyt olivat jämäkät ja johtajuus oli lämpimän maanläheistä. Yhteis-/samanaikaisopettajuus näyttäytyi selkeänä.

Huhtaharjulla vierailun jälkeen Sirpa Eskelä-Haapanen luennoi/keskustelutti meitä samanaikais- ja tiimiopettajuudesta Jyväskylän yliopistolla. Hän on erinomainen luennoitsija. Sirpa uskoi vahvasti samanaikaisopettajuuteen ja sen hyödyllisyyteen. Hän oli sitä mieltä, että useimmat tuen tarpeessa olevat lapset voivat opiskella yleisopetuksen luokassa. Tuki ja apu tulee luokkatyöskentelyyn.

Perjantaina 4.10 lähdimme tutustumaan Kypärämäen alakouluun, jossa meidät vastaanotti apulaisrehtori Riitta Vehmas.

Samanaikaisopettajuus oli ollut tässä koulussa jo kauan toimintatapana. Esimerkiksi 1. luokalla ei ollutkaan erillisiä rinnakkaisluokkia, vaan jo alusta alkaen ekaluokkaiset olivat noin 40 lapsen ryhmä. Ryhmällä on kaksi opettajaa sekä avustaja. Ryhmä on jaettu Liskoihin ja Lepakoihin. Pääsimme seuraamaan tämän 1. vuosiluokan Liskojen -ryhmän käsityötuntia. Opettajien, avustajan ja oppilaiden työskentely näytti erittäin toimivalta ja selkeältä.

Kypärämäen koululla viidennen luokan matematiikan tunneilla opetusta toteutettiin joustavalla ryhmittelyllä, siten että lapset oli jaettu kolmeen eri ryhmään. Kaksi luokanopettajaa + erityisopettaja vetivät näitä ryhmiä. Lapsia siirreltiin ryhmistä toiseen tilanteen mukaan, lasten opiskelutaidot ja kyvyt huomioiden.

Kypärämäen aktiivinen oppilaskunta jäi myös mieleen. Erityisesti koulussa järjestetty nenäpäivä-tapahtuma kuulosti hienolta.

Kokonaisuudessaan reissu oli erittäin onnistunut. Tutustumiskohteet ja keskustelut olivat kiinnostavia ja mieleenpainuvia.

Yhteistyössä kirjoitellen SaTo -ryhmä (Elina, Hanna, Kati, Ella ja Anu)

Oppimisen iloa Jyväskylän vierailulla

Jyväskylän reissun kantava teema oli Oppimisen ilo -ryhmällä luovuus sen eri ulottuvuuksissa.

Ensimmäinen vierailukohde torstaina 3.10. oli Palokan koulukeskus Palokassa. Elokuussa 2012 käyttöön otetussa uudessa koulukeskuksessa toimivat Palokan koulun vuosiluokat 1-9, aluekirjasto, valmistuskeittiö ja kansalaisopiston tiloja sekä liikuntahalli. Tilat olivat käytössä aamusta iltayhteentoista ja eri toimijat olivat sulassa sovussa keskenään. Opettajat saattoivat opettaa sekä kansalaisopistossa että peruskoulussa saman viran toimin. Opettajanhuone oli yhteisessä käytössä. Lukuvuonna 2013–2014 koulussa oli yhteensä 453 oppilasta ja noin 40 opettajaa.

Kuva: Peruskoulun puolen välituntitoimintaa uudessa liikuntasalissa.

Katselimme koulukeskuksen tilat läpi kansalaisopiston musiikin suunnittelijaopettajan kanssa ja opettajanhuoneessa keskustelimme peruskoulun rehtorin kanssa. Kumpikin taho vakuutti yhteistyön olevan antoisaa ja luovan synergiaetuja sekä tilojen maksimaalisen hyötykäytön, opettajien opetusvelvollisuuden täyttymisen suhteen opiskelijoiden innostumisen suhteen kansalaisopiston toimintaa ajatellen. Täällä oli luovasti osattu yhdistää toimintoja, samalla varmasti pystytään säästämään joissakin kustannuksissa. Ainakin näin hienoa rakennusta on helppo perustella sen käyttöasteella. Saimme myös uusia ajatuksia välituntien tarjoamista mahdollisuuksista eri-ikäisille oppilaille ja ns. harrastusvälituntien käytöstä.

Lisätietoja Palokan koulusta: http://peda.net/veraja/jyvaskyla/palokankoulu



Kuva: Kansalaisopiston uusi musiikkistudio,
jonka toisella puolella oli kaksi peruskoulun oppilasta välituntiharjoittelemassa.

 

Toinen vierailukohteemme oli Jyväskylän yliopiston Agorassa järjestetty "Varhaiskasvatus ja luovuus" -seminaari. Seminaari oli osa Creanet- verkostohanketta (Comenius-hanke), jossa selvitettiin lastentarhanopettajien näkökulmia luovuuteen Euroopan Unionin eri jäsenmaissa. Suomessa oltiin tutkittu sitä, miten nähtiin erilaisten tekijöiden päiväkotiympäristössä lisäävän ja haittaavan luovuutta. Lisäksi hankkeessa etsittiin hyviä käytänteitä. Luovuutta edistivät kuvataiteeet, estetiikka, sadut, dramatisointi, taiteellisuus, kokeelliset ja loogiset haasteet, lasten omat kysymykset, sallivuus, vapaa tahto, aktiivinen kannustus ja lapsilähtöisyys. Luovuutta estivät aikuisjohtoisuus, säännöt, rajoitukset, kaavat, ”oikeanlaiset” tuotokset, rutiinit, tiukka aikataulu, testit ja mittaaminen. Luovat kontekstit tarvitsivat mahdollisuuden tutkia ja kokeilla, ajallista joustavuutta, yhteistoiminnallisuutta, erilaisia symbolisia kieliä, mielikuvituksen ruokkimista sekä aikuisen rooli oli tärkeä prosessia ohjatessa. Seminaarissa painotettiin sitä, että tärkeintä on prosessi ja sen eri muodot, eikä niinkään itse tuotos.

Toinen luento käsitteli lasten osallisuutta luovuutta tukevassa pedagogiikassa. Näkökulma luovuuteen oli enemmän lapsilähtöinen ja tunneperäinen, mutta tieteellinen. Luento oli keskustelevan hermeneuttinen. Luennolla tutustuttiin eri päiväkodeista ja esikouluista kerättyihin tapauksiin, joita myös yhdessä analysoitiin ja selvitettiin miten ja minkäasteista luovuutta lapset olivat saaneet toteuttaa. Luento herätteli osallistujia huomaamaan miten yksinkertaisilla asioilla voidaan normaalielämässä tukea lasten luovuutta. Kolmas luento käsitteli tietokoneiden käyttöä esikouluissa ja sitä, voidaanko lapsen luovuutta tukea myös tietokonepelein. Tämä aihe kiinnosti useita paikallisia päiväkodin opettajia, jotka olivat saaneet myös hankkeeseen liittyen ilmaisia tietokoneita ja ipadeja opetuskäyttöön.

 
Lisätietoja hankkeesta ja seminaarista: www.creativityinpreschool.eu

Sivujen kautta voi tutustua kahteen aihetta käsittelevään e-kirjaan: "Providing Creative Contexts Educational on Creativity in European Pre-School" ja " Creativity in Pre-School Education"

  

Kuva: Agora Jyväskylän yliopistolla.

Torstain kolmantena vierailukohteena meillä oli Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo. Museo toimii Keski-Suomen alueen maakuntamuseona sekä Jyväskylän kaupunginmuseona. Näyttelyiden lisäksi Keski-Suomen museo harjoittaa alansa tutkimusta, tallentamista, opetusta ja huolehtii muun muassa rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön tutkimisesta ja inventoinneista. Keskustelimme museon suunnittelijalehtorin kanssa museon pedagogiikasta ja yhteistyöstä alueen koulujen kanssa. Saimme tietää, että Keski-Suomen museon opetustoimintaan kuuluvat vuorovaikutteiset opintokäynnit, esitelmät, luennot, näyttelyt ja niiden esittelyt, työpajat, oma opetusmateriaali, julkaisut ja erilaiset tapahtumat. Yhteistyö koulujen kanssa on tärkeää, ja museo olisi valmis tekemään vielä enemmän yhteistyötä. Museo koki, että koulujen tiukat aikataulut asettavat valitettavasti rajan yhteistyölle, jota voidaan tehdä. Viime aikojen yhteistyöstä mainittakoon prosessidraama yläkoulujen kanssa. Tällöin oppilaat saavat etukäteen roolit ja itse draama voidaan työstää historiallisessa museomiljöössä eli vanhassa rakennuksessa. Toinen suosittu yhteistyömuoto oli erilaiset työpajat, joita järjestetään säännöllisesti.

 

 

Kuva: Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo on osa Jyväskylän kaupungin kompassia eli kaupungin kulttuuriopetussuunnitelmaa. Tässä ovat mukana laajasti kulttuurin ja taiteen eri osa-alueet ja toimintaa on suunnattu jokaiselle perusopetusluokalle.  



Kuva: Kulttuurikompassin kulttuurin osa-alueet

Lisätietoja museosta: http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo

Lisätietoja kompassista: http://www.jyvaskyla.fi/opetus/kompassi
Minikompassi eli tiivistetty kulttuuriopetussuunnitelmaopas http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/46434_minikompassi_2011-12.pdf

- - - - - -

Torstai-illan vietimme sulatellen uutta oppimaamme

ja kokemaamme sekä nauttien kollegiaalisesta yhteistyöstä.

- - - - - -



Perjantai-aamun vierailukohteena meillä oli Eino Roiha -instituutti. Eino Roiha -instituutti on Suomessa ainoa taho, mikä valmistaa tällä hetkellä musiikkiterapeutteja. Vaikka yliopistossa voi opiskella musiikkiterapiaa niin he eivät kuitenkaan voi toimia terapeutteina, koska se edellyttää paljon käytännön harjoittelua, mitä voidaan tehdä vain Eino Roiha -instituutissa. Musiikkiterapeutin koulutus maksaa tällä hetkellä n. 5000 euroa/vuosi eli n. 15 tuhatta. Opiskelu kustannetaan itse. Musiikkiterapeutin koulutus oli erittäin suosittu ja hakijoita oli runsaasti enemmän kuin sisäänotettuja.

Eino Roiha instituutti on mukana myös monissa muissa musiikkia, luovuutta ja terapiaa sivuavissa hankkeissa kuten tanssiterapiassa ja sanallistamisen luovuusterapiassa. Eino Roiha -instituutti on myös mukana kirjallisuusterapian opintojen tukemisessa. Saimme osallistua perjantaina kirjallisuusterapialuennolle ja oppia hieman tästä Suomessa melko uudesta terapianlajista.

Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtaja esitteli meille laajasti instituutin toimintaa. Saimme tutustua erilaisiin toimitiloihin ja myös hieman itse kokeilla musiikkiterapiaa sekä pohtia mitä se käytännössä on. Pilvi Nilsson on alla olevissa kuvissa matalaäänitaajuus -tuolissa rentoutumassa sekä testaamassa musiikkiterapiaa Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtajan kanssa. Keskustelimme myös mahdollisuuksista käyttää musiikkiterapiaa kouluissa ja toiminnanjohtajan mielestä erilaiset musiikin avulla tehtävät rentoutumisharjoitukset ja mielleyhtymäharjoitukset olivat erinomaisia tapoja rentouttaa oppilaita ja tarjota heille mahdollisuuksia musiikin luovaan käyttöön oppimisessa.

 

Kuva: Pilvi Nolsson matalaäänitaajuus-tuolissa tstaamassa musiikkiterapiaa
Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtajan ohjatessa tuolin toimintaa.

 

Pilvi Nilsson matalaäänitaajuus -tuolissa testaamassa musiikkiterapiaa Eino Roiha -instituutin toiminnanjohtajan ohjatessa tuolin toimintaa

Lisätietoja: Eino Roiha -säätiö: http://www.ers.fi/
Kirjallisuusterapia: http://www.kirjallisuusterapia.net/
Musiikkiterapia: http://www.musiikkiterapia.net/
Tanssiterapia: http://www.tanssiterapia.net/

JOPO-RYHMÄ JYVÄSKYLÄSSÄ OPINTOMATKALLA

 

JOPO-ryhmästä lähti neljä innokasta ihmettelijää tutustumaan Jyväskylän kaupungin nuorisotyön kenttään. Ensimmäinen kohteemme oli Vaajakosken JOPO-luokka. Pääsimme kurkistamaan upouuteen koulurakennukseen, jossa muuten liikuttiin sukkasillaan. Päivitimme kuulumiset ja käytännöt JOPO-luokan opettajan ja ohjaajan kanssa. Meitä kiinnosti erityisesti seutu-jopo eli yhteistyö, jota Keski-Suomen alueen JOPO-opettajat ja ohjaajat tekevät. Kyse on pitkälti samankaltaisesta yhteistyöstä kuin mitä me Kainuun JOPO-kehittäjäryhmänä teemme. Verkostoituminen, työnohjauksellinen keskusteleminen, ideoiden ja hyvien toimintamallien jakaminen sekä yhteiset toimintapäivät eri paikkakunnan JOPO-nuorten kesken tekevät työstä mielekästä ja innostavaa. Olemme oikeilla jäljillä!

 



Kuva: Vaajakosken koululla Kainuun JOPO-ryhmäläisiä pohtimassa mm. työjaksojen oppimistehtäviä.



Vaajakoskelta matkasimme Jyväskylän keskustaan Veturitalleille. Viehättävässä vanhassa veturitallirakennuksessa oli upeita tiloja, joista löytyi mm. bändien treenikämppiä, studio- ja mediapaja, nuorisovaltuuston kokoushuone, etsivän nuorisotyöntekijöiden työhuoneet sekä open stage, jossa nuoret voivat esiintyä toisille nuorille. Tiloihin tutustumisen lisäksi saimme kuulla tarkemmin OhjausLaturi - palvelusta, joka antaa 13–19 -vuotiaille opinto-ohjausta, apua tulevaisuuden suunnitteluun ja ”asiointiviidakosta” selviämiseen. Erityisen hyvältä meistä kuulosti se, että OhjausLaturin työntekijä pystyi tukemaan opiskelunsa aloittanutta nuorta jo silloin, kun asiat uudessa opiskelupaikassa alkavat tuntua ylivoimaisilta. Ei siis välttämättä tarvitse tipahtaa opiskelumaailmasta etsivän nuorisotyön asiakkaaksi, kun tukea on saatavilla jo ennen sitä.

 

 

Kuva: Nuorten valloittamat Veturitallit Jyväskylässä.

 

Kolmas kohteemme oli Nuorten Taidetyöpaja. Siellä tarjotaan työkokeiluja, toimintaa ja ohjausta 17–29 -vuotiaille nuorille erimittaisten, yhteisöllisten taidepajojen muodossa. Saimme kurkistaa erilaisiin pajoihin ja näimme nuoria työn touhussa: puutöitä, sirkusta, elokuvan tekemistä, bändisoittoa, keramiikkaa, kierrätysmateriaaleista askartelemista. Oli uskomatonta nähdä, mihin kaikkeen nuoret pystyvät ammattitaitoisessa ohjauksessa.

 

 

Kuva: Nuorten kierrätys- ja korjaustyöpajan tuotoksia.

 

Taidetyöpajan yhteydessä toimii pajakoulu Oppipaja. Pajakoulussa on hyvin samankaltainen toimintaperiaate ja kohderyhmä kuin JOPO-luokissamme. Koulupudokkuutta ehkäistään toiminnallisten menetelmien avulla, joista suurin osa toteutuu osana Taidetyöpajan toimintaa. Oppipajassa opiskeli tällä hetkellä kuusi yhdeksäsluokkalaista erityisopettajan ja yksilöohjaajan kanssa.

 

Ryhmämme oli erittäin tyytyväinen opintomatkan antiin. Saimme matkaamme lukuisia ideoita, paljon pohdittavaa ja ennen muuta uutta virtaa omaan työhömme.

Erikoiden opintomatka Jyväskylään 3.-4.10.2013

Torstaina vierailimme Kukkulan koululla, mikä on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalakoulu ja yksi Jyväskylän kaupungin erityiskouluista. Rehtorina toimii Juha Ahonen. Koulu toimii uusissa, viihtyisissä ja käytännöllisissä tiloissa.

Kukkulan koulussa järjestetään opetusta, arvioidaan kouluvalmiuksia ja -taitoja ja ohjataan koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

Opetusryhmät ala- ja yläkouluikäisille oppilaille, jotka ovat

·         Lastenpsykiatrian osaston ja poliklinikan potilaita

·         Nuorisopsykiatrian osaston ja poliklinikan potilaita

·         Lastenneurologian päiväsairaalan ja poliklinikan potilaita

·         Lastenosaston potilaita

·         Tukijaksolla olevia avo-oppilaita

Koimme erityisen hyväksi Kukkulan koulun tarjoaman konsultaatio avun muille kouluille ja opettajille. Opettajille on varattu aikaa viikoittain tähän yhteydenpitoon puhelimitse sekä käymällä kouluissa.

Toisena kohteenamme oli Niilo Mäki instituutti Jyväskylän keskustassa. Siellä toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala esitteli talon historiaa ja nykypäivän toimintaa.

Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö. Niilo Mäki Instituutin keskeisenä toiminta-ajatuksena on lasten ja nuorten oppimisesta syrjäytymisen ehkäiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tiina Kiiski esitteli meille koulujen työrauha mallia sekä uutta Pro-koulu ohjelmaa. Tuija Aro kertoi meille tulevasta uudesta Kummit -oppaasta, jonka aiheena on oppimisvaikeudet ja lapsen oma kokemus.

Perjantaina pääsimme tutustumaan remontoituun ja värikkääseen Keski-Palokan kouluun. Koulun rehtori Esa Jaakkola esitteli meille koulua ja heidän erityisopetus järjestelyjään. Koulussa ei ollut lainkaan pienryhmiä vaan luokat oli jaettu neljälle erityisopettajalle, jotka toimivat luokissa. Lisäksi saimme kuulla erityisopettaja Aila Marjomäen väitöskirjan aiheesta. Aila on yhdistänyt taiteen lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen. Hän kertoi kuuden viikon lukukampanjasta, mitä hän toteuttaa yhdessä luokanopettajan kanssa eri luokka-asteilla.

Opintomatka oli erittäin mielenkiintoinen ja onnistunut. Meidät otettiin vierailukohteissa hyvin vastaan. Saimme uusia ideoita ja ajatuksia ja virkistyimme hyvässä seurassa.